SaijaMari

Lauantaina 9.5.2020 olisi ollut tarkoitus juosta Naisten Kymppi. Mutta ei, tuli esteitä, maailmanlaajuinen COVID-19, joka vaikutti kaikkiin suuriin tapahtumiin. Naisten Kympin porukka päätti siirtää kuitenkin tapahtuman elokuulle. Mahtavaa, mielestäni paras juoksutapahtuma järjestetään sittenkin! Olin innoissani! Ja mitä vielä, Naisten Kympin porukka oli organisoinut vielä virtuaalikympin lauantaille 9.5.2020. Jes, pääsenkin toukokuussa kympille. Virtuaalikymppi järjestettiin siis niin, että jokainen juoksija juoksi oman reitin esim. tutun treenilenkin. Varsinaista juoksureittiä ei oltu merkattu. Oman juoksunsa sai sitten jakaa Naisten Kympin sosiaaliseen mediaan.  Koitti alkava viikko ennen kympin juoksua. Olo on hirveä niin henkisesti kuin fyysisesti. Henkisellä puolella omat haasteensa toi työpaikan yt-neuvottelut sekä stressi, jonka on aiheuttanut valtava työmäärä ja melkein kellon ympäri työskentely aiemmilla viikoilla. Fyysiset oireet ovat seurausta henkisen puolen romahdukse...

Naisten Kympin blogissa julkaistu kirjoitukseni: https://naistenkymppi.fi/kympin-naiset-saija-marin-blogi/ Kympin Naiset: Saija-Marin blogi 19.3.2020 Mitä kehosi ajattelee juoksemisesta? Meillä on niin hyviä kuin huonoja päiviä. On väsyneitä päiviä ja on aktiivisia päivä. Mutta mitä keho kertoo ennen lenkille lähtöä, sen aikana ja sen jälkeen? Itse monesti tunnen oman oloni todella hyväksi lenkin jälkeen. On ollut ehkä rankka työpäivä, vaativia työtehtäviä ja päiväkodista haettaessa odottaa väsyneet lapset. Itseni saaminen lenkille tämän combon jälkeen ei ole aina mikään itsensä selvyys. Useasti taistelen henkisen minäni kanssa lenkille lähdöstä sekä lenkin aikana tapahtuvasta tsemppaamisesta. Mutta usein lenkin jälkeen fiilis on hyvä, eikä itseänsä tarvitse moittia lenkin jälkeen. Paitsi päivänä, kun kirjoitin tätä postausta. Silloin se tapahtui. Oli kova henkinen työ saada itseni lenkille. Tekosyitä ei ollut: aurinkoinen ilma ja vapaapäivä. Mies katsoisi lapsia lenkin...

Tervetuloa blogiini seuramaan liikunnan täyteistä elämääni! Blogin kirjoittaminen on ollut ajatus tasolla jo jonkin aikaa. Joten nyt on aika laittaa ajatus toteen. Sinua varmaan kiinnostaa kuka olen? Tässä sinulle ystäväkirja täytettynä minusta: Nimi: Saija Dahlberg Ikä: 30 vuotta Siviilisääty: Naimisissa. Paikkakunta, jossa asun: Loviisa, omakotitalo. Lapsia: Kyllä, kaksi poikaa 5- ja 3 -vuotiaat. Lemmikkieläimiä: Kyllä, kaksi kissaa. Miko ja Mauno kissaherrat. Ammatti: Reskontranhoitaja/luotonvalvoja leasingyhtiössä Harrastukset: Juoksu, kuntosali, liikunta yleisesti sekä käsityöt. Mikä sai minut liikkumaan enemmän? Keväällä 2019 tajusin, että kaipaan liikunnan osalta järkevyyttä. Tällöin ystäväni opiskeli personal traineriksi, jonka kautta sain edullisesti PT valmennuksen muutamaksi kuukaudeksi. Ja ai että! Tämä oli oikea valinta. PT valmennuksen jälkeen olen käynyt kuntosalilla 2-3 kertaa viikossa. Kesällä hurahdin myös juoksemiseen uudelleen. Otin syksyllä ...