Nyt kun vihdoin elämä alkaa voittaa ja stressi ja uupumus helpottamaan, niin jaksan taas pistää blogiin tuulta purjeisiin. Rupesin oireilemaan viime kesän lopulla, kun väsymys ja jatkuvat kiukuttelut puolisolle ottivat voiman. Olin alakuloinen, liikunta ei maistunut, olin väsynyt mutta nukkuminen ei vienyt väsymystä pois. Lihoin jopa 10 kg! Se oli shokki, 10 kg tuli alle puolessa vuodessa vaikka elin terveellisesti. Urheilu rupesi vähenemään, koska en vain jaksanut. Tämä kaikki oireilu johtui yksinkertaisesti työuupumuksesta. Liikaa töitä, jatkuvia ylityötunteja ja tekemättömiä töitä. Tuntui, että mitään mitä teen töissä ei sillä ole merkitystä. Puhuin avoimesti työpaikalla tilanteesta, mikä ei kuitenkaan helpottanut työtaakkaa, joten oli tehtävä radikaalimpi muutos. Nimittäin IRTISANOUTUMINEN! Löysin työuraani tukevan työpaikkailmoituksen kansainvälisestä yhtiöstä ja pistin hakemuksen sisään kuitenkin siinä uskossa että "en tuu sitä saamaan". Pääsin haastatteluu
Elämää. Juoksua. Liikuntaa.