Nyt kun vihdoin elämä alkaa voittaa ja stressi ja uupumus helpottamaan, niin jaksan taas pistää blogiin tuulta purjeisiin. Rupesin oireilemaan viime kesän lopulla, kun väsymys ja jatkuvat kiukuttelut puolisolle ottivat voiman. Olin alakuloinen, liikunta ei maistunut, olin väsynyt mutta nukkuminen ei vienyt väsymystä pois. Lihoin jopa 10 kg! Se oli shokki, 10 kg tuli alle puolessa vuodessa vaikka elin terveellisesti. Urheilu rupesi vähenemään, koska en vain jaksanut. Tämä kaikki oireilu johtui yksinkertaisesti työuupumuksesta. Liikaa töitä, jatkuvia ylityötunteja ja tekemättömiä töitä. Tuntui, että mitään mitä teen töissä ei sillä ole merkitystä. Puhuin avoimesti työpaikalla tilanteesta, mikä ei kuitenkaan helpottanut työtaakkaa, joten oli tehtävä radikaalimpi muutos. Nimittäin IRTISANOUTUMINEN! Löysin työuraani tukevan työpaikkailmoituksen kansainvälisestä yhtiöstä ja pistin hakemuksen sisään kuitenkin siinä uskossa että "en tuu sitä saamaan". Pääsin haastatteluu
Lauantaina 9.5.2020 olisi ollut tarkoitus juosta Naisten Kymppi. Mutta ei, tuli esteitä, maailmanlaajuinen COVID-19, joka vaikutti kaikkiin suuriin tapahtumiin. Naisten Kympin porukka päätti siirtää kuitenkin tapahtuman elokuulle. Mahtavaa, mielestäni paras juoksutapahtuma järjestetään sittenkin! Olin innoissani! Ja mitä vielä, Naisten Kympin porukka oli organisoinut vielä virtuaalikympin lauantaille 9.5.2020. Jes, pääsenkin toukokuussa kympille. Virtuaalikymppi järjestettiin siis niin, että jokainen juoksija juoksi oman reitin esim. tutun treenilenkin. Varsinaista juoksureittiä ei oltu merkattu. Oman juoksunsa sai sitten jakaa Naisten Kympin sosiaaliseen mediaan. Koitti alkava viikko ennen kympin juoksua. Olo on hirveä niin henkisesti kuin fyysisesti. Henkisellä puolella omat haasteensa toi työpaikan yt-neuvottelut sekä stressi, jonka on aiheuttanut valtava työmäärä ja melkein kellon ympäri työskentely aiemmilla viikoilla. Fyysiset oireet ovat seurausta henkisen puolen romahduksesta